Hei kaikki!

Nimeni on Paula Kokko ja olen Porista kotoisin oleva innokas rottweilerharrastaja. Ammatiltani olen matkailualan restonomi sekä baarimestari ja tällähetkellä toimenkuvani on ravintolapäällikkö. Rottweiler rotuun tutustuin ystäväni kautta jo vuonna 94 ja jo silloin päätin, että jos joku koira minulla tulee olemaan, se on juuri tuollainen... Ihan ikioma rottweiler minulla on ollut yli kymmenen vuoden ajan, mutta vasta tämän 06 talooni tulleen rottispoika Ässän myötä harrastaminen vei mennessään. Tällä hetkellä asustelen kahden rottispojan, Ässän (FinCH W07 RM10 IPO3 HK2 BH VIK Heizelwood Ace) sekä vuosimallia 2010 Sakun (Heizelwood Flash) kanssa.  

Tämän Ässä-miehen taloon tepastellessa alusta asti minulle oli selvää, että pk-lajeista hakua ainakin harrastetaan ja sillä myös aloitettiin. Ohjaajan taidot olivat kuitenkin alkuvaiheessa melkolailla vajavaiset, joten isompi kisamenestys on toistaiseksi jäänyt saavuttamatta siinä lajissa. Koiran ollessa kaksi-vuotias, alkoi kuitenkin kuva kouluttamisesta pikkuhiljaa muodostua selkeämmäksi itselle ja sitä myöden myös koiralle. 

Näihin aikoihin astui kuvaan meille uusi pk harrastamisen muoto, suojelu. Se toi taas uutta opeteltavaa ei pelkästään purujen, vaan myös jäljen osalta. Tämä kyseinen laji osottautui niin ohjaajalle kuin koiralle omimmaksi, joten sille tielle on jääty. Tässä lajissa on myös tullut koekäyntejä, joskin paremmalla menestyksellä kuin haussa. Vuonna 2010 saavutimme ensimmäisessä 3. luokan kokeessa rotumestaruuden.  Edelleen on suojelun puolella tavoitteet korkealla ja treenit sen mukaiset. Tämä tulee olemaan myös ”pikkukaverin” laji, mikäli kaikki menee niinkuin pitää... Hakua silti milloinkaan unohtamatta, molempien kanssa käydään edelleen säännöllisen epäsäännöllisesti ukkoja metsästä nostelemassa.

Lisäksi, varsinkin Ässän kanssa on tullut harrastettua myös näyttelykäyntejä. Näistä upeimpina muistoina ja saavutuksina näyttelyiden osalta pidän kahta pääerikoisnäyttelyn parhaan uroksen palkintoa!  Näyttelykäynnit ovat jääneet kuitenkin ajanpuutteen vuoksi valitettavasti kokonaan pois, lukuunottamatta pääerikoisnäyttelyä, jonne ehdottomasti vuosittain haluan omat koirani viedä.   

Itselleni rottweiler on SE rotu, jonka kanssa haluan elää ja harrastaa ja joka tulee elämässäni olemaan todennäköisesti niin kauan kun se on vain mahdollista. Ja vaikka itselleni omien treenien yhtenä motivaationa onkin koekäynnit ja kilpailut, tärkeimpänä pidän kuitenkin sitä että ihmiset jaksavat harrastaa ja kouluttautua omien koiriensa kanssa.  

Olen erittäin otettu tästä luottamuksesta, joka minulle on osoitettu FWRC:n hallituksen paikan myötä. Tätä kautta toivon pystyväni auttamaan ja innostamaan uusia harrastajia sekä omien mahdollisuuksieni mukaan vaalia tätä myös minulle niin rakasta rotua ja sen ominaisuuksia joka saralla! 

Treeni-intoa ihan jokaiselle koiran omistajalle! 

Terkuin 

Paula