Olen aloittanut jonkinlaisen koiran pidon aikoja sitten. Ensimmäinen koirani oli palveluskoirarotuisten koirien sekoitus, joka oli syntynyt ehkä -75. Koira oli hyvä harjoituskappale palveluskoiraharrastukseen. Päätin silloin, että se oli minun viimeinen sekarotuinen koirani ja toistaiseksi päätös on pitänyt.  

Ensimmäinen Rottweilerini oli syntynyt v. -88 ja eli 12 vuotiaaksi. Henkilöhaku sekä jälki tulivat tutuiksi vuosien saatossa tämän koiran kanssa. Sittemmin Rottweilereita on piipahtanut perheessä muutama todella mielenkiintoinen tapaus. Viimeisin oli Capepoika, jonka kanssa harrastin suojelua (IPO III). Lisäksi on Soppapoika, joka on neljän vuoden ikäinen malinreuhu (IPO III). Yksi Suur-snautserikin minulla oli au pairina melkein vuoden.  

Olen ollut yhdistystoiminnassa mukana muutamia erimittaisia jaksoja. Mm. Jämsän Seudun Palveluskoiraharrastajat ry, Mäntän Seudun Palveluskoirat ry, SRY Pirkanmaan ao ja Uudenmaan ao ovat tulleet tutuiksi. Näyttelyissä olen toiminut kehätoimitsijana lukuisia kertoja. Tottelevai-suuskokeissa olen myös esiintynyt. Lisäksi toimin koulutusohjaajana SRY Uudenmaan alaosaston riveissä.  

Tulevaisuus Rottweilerien kanssa huolettaa. Rodulla on ihan hyvät palveluskoiraominaisuudet rotumääritelmän mukaan käytettäväksi harrastukseen, mutta valitettavasti aina ei ole tarjolla riittävästi pätevää ohjausta koirakoille. Rottweiler ei ole helpoin mahdollinen rotu koulutettavaksi mihinkään palveluskoiralajiin. FWRC pyrkii omalta osaltaan täyttämään tyhjiötä ja tarjoamaan uusia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia koiran kanssa harrastamiseen. Rottweiler on vahva, komea, ystävällinen, kaikenlaiseen toimitaan sopiva sekä upea koira omistaa.

-Anitta-